Gabby Rivera -haastattelu "Julia Vie Hengityksen"

2024 Kirjoittaja: Steven Freeman | [email protected]. Viimeksi muokattu: 2023-12-17 08:16

Suoraan boogie-down Bronxista Gabby Rivera on erikoinen Latinx-kirjailija, joka on myös LGBTQ-nuorten puolustaja ja peloton Nuyorican edustaja. Tällä viikolla Dial Books julkaisi uudelleen vuoden 2016 debyyttiversionsa Juliet Takes a Breath. Iässä tulossa oleva tarina Juliet Milagros Palantesta, Bronx-yliopiston opiskelijasta, joka muutti Portlandiin, Oregoniin harjoittelupaikkaan kuuluisan feministisen kirjailijan kanssa. Kirja puolestaan on ilahduttavaa ja sydäntäsärkyvää, ja se on teknisesti nuorten aikuisten romaani, mutta jokainen, joka on koskaan joutunut sovittamaan identiteettinsä ei-varsin tukevaan perheeseen tai löytää tiensä tuntemattomaan paikkaan, näkee itsensä Juliassa.

Rivera, joka nyt sijaitsee Kaliforniassa, oli myös Marvelin lyhytaikaisen mutta rakastetun Amerikka -sarjan kirjailija, seuraten America Chavezia, joka on ensimmäinen Marvel Comics -sarjassa koskaan esiintynyt Latina-supersankari. Seuraavaksi hän työskentelee toisen sarjakuvan parissa, tällä kertaa kuvittaja Royal Dunlapin kanssa, ja nauhoittaa podcastia nimeltään Joy Revolution. Täällä Rivera puhuu People CHICA: lle siitä, kuinka Julia on muuttunut ensimmäisen julkaisunsa jälkeen ja miksi hänen mielestä on tärkeää poistua puhelimesta.

Milloin huomasit ensin haluavasi olla kirjailija?

Olen kirjoittanut suurimman osan elämästäni. Äitini oli opettaja, joten oppin lukemaan ja kirjoittamaan hyvin varhain. Olin koko lukion ajan performanssirunoilija ja aloin sitten kirjoittaa novelleja. En ollut koskaan varma, että voisin tehdä uran kirjoittamiseen, mutta tiesin aina, että se oli intohimo ja jotain, jonka halusin aina tehdä. Juuri Juliet Takes a Breath -julkaisun myötä tajusin: "Hei, voin kutsua itseäni kirjoittajaksi tosielämässä nyt."

Tämä kirja on alun perin julkaistu vuonna 2016. Millaista oli tarkistaa jotain, jonka jo näit valmiina? Millaisia muutoksia teit tekstiin?

Ensimmäinen kerta sen ympärillä oli erittäin itsekäs, siihen pisteeseen, missä se olin minä ja tyttöystäväni tuolloin muokkaamassa kirjaa Microsoft Word -dokumentissa. Se oli suoraan äitini kellarista ja maailmaan. Julistamisen myötä Julia saa tarvitsemansa rakkauden ja huolenpidon ykköseksi varmistamalla, että kaikki on siellä, kuten kaikki pilkut ja asiat. [Tein myös joitain] laajentaneen Juliet-näkemystä naiseudesta ja tehden siitä entistä selkeämpää, ja tein jonkin verran työtä Phenin kanssa antaakseen hänelle enemmän kaarta hänen tarinassaan. Se ei ollut koskaan tarkoitus tehdä koko kirja uudelleen. Se oli kuin "Tämä on uskomatonta. Varmistakaamme vain, että se on parasta, mitä se voi olla, ennen kuin se lähtee vielä laajemmalle yleisölle."

Olen kotoisin Bronxista, Julia on Bronxista. Olet Puerto Ricalainen, Julia on Puerto Ricalainen. Ja niin edelleen, ja niin edelleen. Kuinka suuri osa tästä kirjasta on omaelämäkerrallista? Onko todellisessa elämässäsi ihmisten inspiroimia hahmoja?

Sata miljoonaa prosenttia tämä kirja on omaelämäkerrallinen, kuvitteellisella käänteellä. Se perustuu kokemukseeni rakastua feministiseen kirjaan klo 19 ja viedä sitten perseeni Portlandiin, Oregoniin. Se oli villi, silmiä avava kokemus. Halusin aina olla kirjailija, joten yksi tuolloin kirjoittamisen mentoreistani, kirjailija nimeltään Ariel Gore, oli kuin: "Joo, sinun pitäisi kirjoittaa tämä tarina alas - Puerto Ricalainen menee Portlandiin ja tajuaa itsensä." Suurin osa hahmoista on ihmisiä, joita tunnen, etenkin alussa, kuten äitini ja isäni. Lil 'Melvin on kuin veljeni, kun hän oli pieni, Titi Wepa perustuu yhteen tätini. Titi Wepa ei ole nimi, mutta kuvitteellisessa maailmassani voin tehdä Wepan nimen, samalla tavalla kuin Palante ei ole sukunimi. Palante on ralli-itku, [mutta] maailmassani Juliet Milagros Palante - se 's nimi, tiedätkö? Se on vankka, kulttuurinen, voimakas nimi ja se oli myös tarkoituksellinen. Julia on kotoisin Shakespearesta, Romeosta ja Juliasta, joten heillä on heti tuo klassinen tunnustus. Milagros tarkoittaa "ihmettä", koska se on se, mikä hän on, ja se, että olen elossa ja menestyvä quina Latina, on minulle ihmeellinen. Palanten on muistutettava meitä menemään aina eteenpäin, aina parantamaan ja pyrkimään parempaan. Hänen nimensä edustaa suuruutta.aina parantaa ja työntää parempaan. Hänen nimensä edustaa suuruutta.aina parantaa ja työntää parempaan. Hänen nimensä edustaa suuruutta.

Tämän kirjan esiintymiskohta on niin sydäntäsärkyvää ja sai minut ajattelemaan, kuinka harvoita kohtauksia olen lukenut kaikista kirjoista, puhumattakaan YA-romaaneista. Kuinka lukijat ovat reagoineet kohtaukseen kirjan ensimmäisen julkaisun jälkeen?

Mielestäni ihmiset voivat todella liittyä siihen, koska kyse ei ole tästä korkean avaimen dramaattisesta flip-the-table -pöydästä, Julia räpytään kasvotyyppisissä asioissa. Siellä on jännitteitä, voit tuntea, että hänen äitinsä käsittelee, voit tuntea, että perhe on yllättynyt. Lisäksi se järjestetään keskellä erittäin vilkasta, hauskaa perheen illallista. He ovat ylpeitä Juliasta. He tekevät vitsejä, Titi Wepalla on 40-vuotias. Halusin sen tuntuvan aivan aitoksi, joten monet Puerto Rico ja Latinx-ihmiset ovat olleet kuin”Vau, se on perheeni ruokapöydässä, en voi kuvitella tulevani sellaisenaan”tai” Se olin minä”. Yksi numeroista, joihin ihmiset suhtautuvat, on Juliet-äiti, Mariana, jolla on kirjassa oma matka matkalla tyttärensä tulossa ulos. Hän lukee mitä Juliet lukee, hän puhuu siitä perheen muille ihmisille. Halusin antaa kaikille Latina-äideille luvan omaan matkaansa.

On selvää, että tämän kirjan kanssa toivotaan, että Quon Latinx-lapset Bronxista tai muualta näkevät itsensä Juliassa, kun he eivät ehkä ole ennen nähneet itseään mediassa. Missä kirjoissa tai elokuvissa ja esityksissä näit itsesi kasvaessasi?

Minun on todellakin annettava kunnia Ugly Bettylle, amerikkalaiselle versiolle. Se ei ollut täydellinen esitys … [mutta] Rakastin todella sitä, että America Ferrera näytti pullukka, älykäs, hyväsydäminen, huomaavainen, motivoitunut ja kunnianhimoinen latinalainen maailma maailmassa yrittäen navigoida valkoiseen teollisuuteen ja kaikkiin ongelmiin, joita tuli tuon kanssa. Olin ensimmäistä kertaa kuin "Mitä?" Hän ei ollut queer, mutta hänelle vain riittää, että hän oli tarpeeksi. Se oli kuin loistava valo pimeässä. En tiedä, olenko nähnyt itseni missään kirjassa lapsuuden kautta paitsi kiddie-tavoilla, kuten Roald Dahlin Matilda. Hän oli maaginen pieni tyttö, rakastin sitä. Kun sain 19 tai 20 ja olin yliopistossa ja ensimmäisessä naisopinnoissani, silloin aloin lukea värillisiä naisia. Silloin luin kellokoukkuja, Toni Morrison, Gloria Anzaldúa,Luin Gabriel García Márquezin sata vuotta yksinäisyyttä. Silloin aivoni räjähti ja oli kuin”Missä kaikki tämä on? Miksi luin tämän vain yliopistossa? Mitä hyvää, lukio?”

Harlowe ei ole todellinen, mutta on paljon viittauksia todellisiin feministisiin ja queer-ikoneihin, kuten Octavia Butler ja Marsha P. Johnson. Oletko ajatellut tehdä lukuluettelo nuoremmille lukijoillesi? Toivottavasti he tulevat uteliaiksi, kuten Julia?

Haluan kaikkien olevan uteliaita ja motivoituneita. Nuo kaksi ominaisuutta - mies, he vievät sinut minne tahansa. Pois äitisi talosta haluamaasi elämään. Utelias ja motivoitunut, se on aalto. Mene maailmaan. Selaus, puhelin, joka ei *** auta sinua olemaan paras itsesi, ellet ole jo utelias ja motivoitunut. Lukemisluettelon osalta olen ajatellut lisätä tätä sivuna sivulleni.

Asut nyt Kaliforniassa, eikö niin? Mikä vei sinut pois Bronxista?

Muutin lahden alueelle viime vuonna. Vietin 35 vuotta elämästäni New Yorkissa ja Bronxissa, kaksi vuotta Brooklynissa, joten olen asunut Bronxissa. Asia, joka sai minusta tunteen, tarvitsin vain enemmän luontoa ja enemmän tilaa. New York Cityssä asuminen, kaikki stressi ja ahdistuneisuus ja kaikki konkreettiset vaikuttivat henkiseen terveyteni. Kun tein keikan Kaliforniassa, siellä oli kaikki tämä avoin taivas ja kaikki tämä auringonpaiste, ja olin kuin”Hitto, tarvitsen vain tauon. Minun on kyettävä pitämään tauko, jotta voin palata takaisin ja palata takaisin paljon rakkaudella ja energialla. Joten muutin mielenterveyteni takia länsirannikolle hengittämään ja saamaan aurinkoa. Kaipaan Puerto Ricaniani, kaipaan Dominikaanisia, Jamaikalaisia, Länsi-Intialaisia. Kaipaan ruokaa, ihmisiä, kirkkojuhlia, kalaperunoita, salsaa. Kaipaan sitä ja minä 'olen iloinen. Näen itseni toivottavasti palaavan Bronxiin ja tekevän töitäni ja luomaan tilaa Bronx-kirjoittajille, olen juuri paranemisaikani tällä hetkellä.

Ja teet uuden sarjakuvan bb ilmaiseksi, kuninkaallisen Dunlapin kanssa. Voitko kertoa meille vähän siitä?

bb ilmainen on vähän pullea - luulen Puerto Rican syntyneen, koska se on kuin 100 vuotta tulevaisuudessa - mamita yrittää selvittää itsensä, ja hän on erittäin tiukassa tilanteessa isänsä kanssa ja hänen täytyy mennä. Joten hän menee tielle parhaan ystävänsä Chulitan kanssa. Heillä on radio-show ja he osallistuvat ilmastonmuutoksen jälkeiseen Amerikkaan, joten maisema on erilainen, sää on erilainen, siellä on kaikenlaisia juttuja. Se tulee olemaan villi, ja annan vain mielikuvitukseni mennä mihin helvettiin se haluaa. Kyse on lähinnä kahdesta parhaasta ystävästä, tiematka, seikkailu - se olen minä, se on genreni. Haluan vain tytöt tietävän, että he voivat kirjaimellisesti tehdä mitä tahansa helvettiä elämässään. Niin kauan kuin ne eivät aiheuta mitään haittaa, heidän ei tarvitse kuunnella mitään muuta kuin mitä 's heidän sydämessään.